Työaseman asentaminen:
Tällä kurssilla opin Linuxin käyttöä, joka oli täysin uutta minulle, mutta siihen tottui hyvin.
Muut aiheet olivat jo entuudestaan tuttuja, mutta kävimme niitä yksityiskohtaisemmin lävitse.
Työaseman käyttäminen verkkoympäristössä:
Itse tiesin joitain perusasioita jo valmiiksi, mutta nyt myös tuli uusia asioita, kuten OSI-malli, TCP/IP ja tietoliikenteen termit.
Yhteenveto:
Kummassakaan kurssissa mikään ei ollut vaikeaa, vaan helppoa ja kivointa oli tietokoneen kasaaminen. Tietokoneen kasaamista olisin halunnut tehdä lisää.
keskiviikko 4. toukokuuta 2016
torstai 14. huhtikuuta 2016
Etäyhteyden luominen
Linux-Linux
Jaetun kansion tekeminen oli helppoa, koska lähiverkko oli jo tehty valmiiksi.
Tee kansio, nimeä se, oikea klikkaa ja valitse "Folder Sharing".
Jos haluat jakaa tiedostoja vain tietyn henkilön kanssa, sinun täytyy muokata jaetun kansion ominaisuuksia.
Tämän jälkeen pystyi "drag n drop" tyylillä laittamaan tiedostoja kansioon toisen henkilön nähtäväksi ja muokattavaksi.
Jotta pääsisi jaettuun kansioon käsiksi, pitäisi tietää tietokoneen nimi, jolla jaettu kansio on tehty tai kirjoittamalla tämän:
smb://TIETOKONEEN NIMI, kuten kuvassa 4.
Linux-Windows
Linuxilla jaetun kansion "johtaminen":
Asenna ohjelma nimeltä "Samba" Linuxille, jonka avulla voit itse "johtaa" serveriä.
Windows-tietokoneella pitää nyt tehdä työpöydälle shortcut ja sen verkko kohtaan kirjoittaa "\\IP-osoite\Kansion nimi".
Jotta nämä toimii, täytyy Samban config-tiedosto olla muokattuna.
Windowsilla jaetun kansion "johtaminen":
Windows-tietokoneella jaetun kansion tekeminen onnistuu, kuten Linuxillakin Linux-tietokoneiden kesken.
Tee kansio, jonka jälkeen nimeä se ja mene jakamisen asetuksiin.
Sieltä pystyy jakamaan kotiverkon kesken tiedostoja.
Linux-tietokoneella pystyy yhdistämään Windows-tietokoneen "johtamaan" jaettuun kansioon valitsemalla serverin tyypiksi "Windows Share", jonka jälkeen sinun pitäisi tietää Windows-tietokoneen IP-osoite ja homma toimii.
Linux-Mac
Linuxilla jaetun kansion "johtaminen":
Asenna "Samba" - niminen ohjelma, kuten Linux-Windows - ohjeessa.
Tämän jälkeen Mac-tietokoneella pääsee liittymään verkkoasemaan
"Connect to server" - paikan kautta, kuten kuvassa 3 näkyy.
Myös tässä Samban config-tiedosto täytyy olla muokattuna.
Pitää tietää Linux-tietokoneen nimi ja kirjoittaa alla olevan:
smb://TIETOKONEEN NIMI tai voit etsiä Linux-tietokoneen "Network" - ikkunasta.
Macilla jaetun kansion "johtaminen":
Tehdään Macilla samalla tavalla jaeuttu kansio, jonka jälkeen Linux - tietokoneella liitytään Macin "johtamaan" verkkoasemaan.
Pitäisi myös tietää tässä tilanteessa Mac-tietokoneen nimi, jotta jaettuun kansioon pääsee käsiksi Linux-tietokoneella tai kirjoittamalla alla olevan, kuten kuvassa 4.
smb://TIETOKONEEN NIMI
Jaetun kansion tekeminen oli helppoa, koska lähiverkko oli jo tehty valmiiksi.
 |
| 1. Valitse "Share this folder" |
Jos haluat jakaa tiedostoja vain tietyn henkilön kanssa, sinun täytyy muokata jaetun kansion ominaisuuksia.
Tämän jälkeen pystyi "drag n drop" tyylillä laittamaan tiedostoja kansioon toisen henkilön nähtäväksi ja muokattavaksi.
Jotta pääsisi jaettuun kansioon käsiksi, pitäisi tietää tietokoneen nimi, jolla jaettu kansio on tehty tai kirjoittamalla tämän:
smb://TIETOKONEEN NIMI, kuten kuvassa 4.
 |
| 2. Kansion oikeudet |
Linuxilla jaetun kansion "johtaminen":
Asenna ohjelma nimeltä "Samba" Linuxille, jonka avulla voit itse "johtaa" serveriä.
Windows-tietokoneella pitää nyt tehdä työpöydälle shortcut ja sen verkko kohtaan kirjoittaa "\\IP-osoite\Kansion nimi".
Jotta nämä toimii, täytyy Samban config-tiedosto olla muokattuna.
Windowsilla jaetun kansion "johtaminen":
Windows-tietokoneella jaetun kansion tekeminen onnistuu, kuten Linuxillakin Linux-tietokoneiden kesken.
Tee kansio, jonka jälkeen nimeä se ja mene jakamisen asetuksiin.
Sieltä pystyy jakamaan kotiverkon kesken tiedostoja.
Linux-tietokoneella pystyy yhdistämään Windows-tietokoneen "johtamaan" jaettuun kansioon valitsemalla serverin tyypiksi "Windows Share", jonka jälkeen sinun pitäisi tietää Windows-tietokoneen IP-osoite ja homma toimii.
Linux-Mac
Linuxilla jaetun kansion "johtaminen":
Asenna "Samba" - niminen ohjelma, kuten Linux-Windows - ohjeessa.
Tämän jälkeen Mac-tietokoneella pääsee liittymään verkkoasemaan
"Connect to server" - paikan kautta, kuten kuvassa 3 näkyy.
Myös tässä Samban config-tiedosto täytyy olla muokattuna.
Pitää tietää Linux-tietokoneen nimi ja kirjoittaa alla olevan:
smb://TIETOKONEEN NIMI tai voit etsiä Linux-tietokoneen "Network" - ikkunasta.
Macilla jaetun kansion "johtaminen":
Tehdään Macilla samalla tavalla jaeuttu kansio, jonka jälkeen Linux - tietokoneella liitytään Macin "johtamaan" verkkoasemaan.
 |
| 3. Verkkoasemaan liittyminen Macilla |
smb://TIETOKONEEN NIMI
 |
| 4. Verkkoasemaan liittyminen Linuxilla |
torstai 7. huhtikuuta 2016
Kotiverkon suunnittelu
Suunnitelma 1 (Kalliimpi):
Ensiksi ostetaan ADSL2+ - modeemi (ASUS DSL-N55U_D1).
Modeemi sijoitetaan alakertaan, paikkaan, jossa on puhelinpistorasia lähellä, jotta saamme modeemin verkkoon RJ11-kaapelin avulla. Modeemista vedetään RJ45 kaapeli työhuoneessa sijaitsevaan kytkimeen (D-Link DGS-1008D) ja kytkimestä RJ45 kaapelilla työhuoneen tietokoneeseen.
Kytkin on tulevaisuutta varten, jos joskus tarvitsee enemmän ethernet-portteja.
Ostamme myös USB 2.0 A-B kaapelin, joka yhdistetään työhuoneen tietokoneesta monitoimilaitteeseen, jotta saadaan käytettyä monitoimilaitetta, jos esimerkiksi palveluntarjoajan kanssa on ongelmia eli internet ei toimi. Kaapeli ei ole siis pakollinen, mutta on hyvä olla.
Modeemi jakaa langatonta verkkoa alakertaan, joten enää tarvitsemme reitittimen yläkertaan, jotta wlan-yhteys olisi varmasti vahva sielläkin.
Ostammekin siis reitittimen (Asus RT-AC51U), jolla saamme hyvän ja kantavan wlan-yhteyden myös yläkertaan. Yläkerran reititin yhdistetään alakerran modeemiin RJ45 kaapelilla.
Mac mini voidaan yhdistää modeemiin reitittimen mukana tulevan RJ45 kaapelin avulla, jos haluaa.
Wlan-verkon teon jälkeen, kannettavilla tietokoneilla pääsee langattomasti koko talossa internettiin.
Verkkotulostus ja verkkolevy:
Alakerran työhuoneen monitoimilaitteesta (Epson Expression Home XP-335) tehdään verkkotulostin wlan-verkon avulla.
Modeemiin kytkemme myös kiintolevyn (Seagate Expansion Portable 500 Gt) USB-porttia käyttäen, jolloin kiintolevyyn pääsee verkon välityksellä.
Loppusumma:
Modeemi 123,90€
Reititin 53,90€
Kytkin 26,90€
USB-kiintolevy 59,90€
Monitoimilaite 49,90€
3kpl RJ45 Kaapeleita 26,70€
(1kpl USB 2.0 A - B uros kaapeli 6,90€)
= 348,10€ Verkkokauppa.comista.
Suunnitelma 2 (Halvempi):
Ostamme siis halvemman, mutta toimivan ADSL2+ modeemin (TP-LINK TD-W8970).
Modeemin kanssa sama reititin (Asus RT-AC51U) yläkertaan samalla tavalla kytkettynä.
Kytkin jätetään ainoastaan pois eli vedetään suoraan RJ45 kaapeli modeemista alakerran työhuoneen tietokoneeseen. Käytämme samaa USB 2.0 A-B kaapelia, joka yhdistetään tietokoneesta monitoimilaitteeseen. Kaapeli ei ole pakollinen, mutta hyvä olla varalla mahdollisten palveluntarjoajien ongelmien takia.
Verkkotulostus ja verkkolevy:
Toimivat, kuten ensimmäisessä suunnitelmassa eli USB-kiintolevy (Seagate Expansion Portable 500 Gt) kytketään modeemin USB-porttiin ja monitoimilaite (Epson Expression Home XP-335) kytketään wlan-verkkoon.
Loppusumma:
Modeemi 69,90€
Reititin 53,90€
USB-kiintolevy 59,90€
Monitoimilaite 49,90€
2kpl RJ45 Kaapeleita 17,80€
(1kpl USB 2.0 A - B uros kaapeli 6,90€)
= 258,30€ Verkkokauppa.comista.
Tietoturvasta:
Jokainen laite tulee olla suojattuna palomuurilla- ja/tai virustorjuntaohjelmalla, ennen verkkoon kytkeytymistä.
Linkit jokaiseen tuotteeseen:
Suunnitelma 1:
Modeemi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/61298/fxqbq/ASUS-DSL-N55U-D1-Dual-band-ADSL2-modeemi
Reititin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/55761/fhmsx/Asus-RT-AC51U-Dual-band-WiFi-reititin
Kytkin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5268/cbmd/D-Link-DGS-1008D-8-porttinen-kytkin
Monitoimilaite https://www.verkkokauppa.com/fi/product/41483/gmcsk/Epson-Expression-Home-XP-335-monitoimitulostin-valkoinen
USB-Kiintolevy https://www.verkkokauppa.com/fi/product/58378/ftdjh/Seagate-Expansion-Portable-500-Gt-ulkoinen-USB-3-0-kovalevy
RJ45 kaapelit https://www.verkkokauppa.com/fi/product/10463/fsrf/Fuj-tech-5-0-m-Cat6-U-UTP-verkkokaapeli-harmaa
USB 2.0 A-B kaapeli https://www.verkkokauppa.com/fi/product/3941/rjc/Fuj-tech-1-8-m-USB-2-0-A-B-uros-uros-kaapeli
Suunnitelma 2:
Modeemi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/63394/gjnsq/TP-LINK-TD-W8970-ADSL2-modeemi
Muut tuotteet ovat samaa
Ensiksi ostetaan ADSL2+ - modeemi (ASUS DSL-N55U_D1).
Modeemi sijoitetaan alakertaan, paikkaan, jossa on puhelinpistorasia lähellä, jotta saamme modeemin verkkoon RJ11-kaapelin avulla. Modeemista vedetään RJ45 kaapeli työhuoneessa sijaitsevaan kytkimeen (D-Link DGS-1008D) ja kytkimestä RJ45 kaapelilla työhuoneen tietokoneeseen.
Kytkin on tulevaisuutta varten, jos joskus tarvitsee enemmän ethernet-portteja.
Ostamme myös USB 2.0 A-B kaapelin, joka yhdistetään työhuoneen tietokoneesta monitoimilaitteeseen, jotta saadaan käytettyä monitoimilaitetta, jos esimerkiksi palveluntarjoajan kanssa on ongelmia eli internet ei toimi. Kaapeli ei ole siis pakollinen, mutta on hyvä olla.
Modeemi jakaa langatonta verkkoa alakertaan, joten enää tarvitsemme reitittimen yläkertaan, jotta wlan-yhteys olisi varmasti vahva sielläkin.
Ostammekin siis reitittimen (Asus RT-AC51U), jolla saamme hyvän ja kantavan wlan-yhteyden myös yläkertaan. Yläkerran reititin yhdistetään alakerran modeemiin RJ45 kaapelilla.
Mac mini voidaan yhdistää modeemiin reitittimen mukana tulevan RJ45 kaapelin avulla, jos haluaa.
Wlan-verkon teon jälkeen, kannettavilla tietokoneilla pääsee langattomasti koko talossa internettiin.
Verkkotulostus ja verkkolevy:
Alakerran työhuoneen monitoimilaitteesta (Epson Expression Home XP-335) tehdään verkkotulostin wlan-verkon avulla.
Modeemiin kytkemme myös kiintolevyn (Seagate Expansion Portable 500 Gt) USB-porttia käyttäen, jolloin kiintolevyyn pääsee verkon välityksellä.
Modeemi 123,90€
Reititin 53,90€
Kytkin 26,90€
USB-kiintolevy 59,90€
Monitoimilaite 49,90€
3kpl RJ45 Kaapeleita 26,70€
(1kpl USB 2.0 A - B uros kaapeli 6,90€)
= 348,10€ Verkkokauppa.comista.
Suunnitelma 2 (Halvempi):
Ostamme siis halvemman, mutta toimivan ADSL2+ modeemin (TP-LINK TD-W8970).
Modeemin kanssa sama reititin (Asus RT-AC51U) yläkertaan samalla tavalla kytkettynä.
Kytkin jätetään ainoastaan pois eli vedetään suoraan RJ45 kaapeli modeemista alakerran työhuoneen tietokoneeseen. Käytämme samaa USB 2.0 A-B kaapelia, joka yhdistetään tietokoneesta monitoimilaitteeseen. Kaapeli ei ole pakollinen, mutta hyvä olla varalla mahdollisten palveluntarjoajien ongelmien takia.
Verkkotulostus ja verkkolevy:
Toimivat, kuten ensimmäisessä suunnitelmassa eli USB-kiintolevy (Seagate Expansion Portable 500 Gt) kytketään modeemin USB-porttiin ja monitoimilaite (Epson Expression Home XP-335) kytketään wlan-verkkoon.
Loppusumma:
Modeemi 69,90€
Reititin 53,90€
USB-kiintolevy 59,90€
Monitoimilaite 49,90€
2kpl RJ45 Kaapeleita 17,80€
(1kpl USB 2.0 A - B uros kaapeli 6,90€)
= 258,30€ Verkkokauppa.comista.
Tietoturvasta:
Jokainen laite tulee olla suojattuna palomuurilla- ja/tai virustorjuntaohjelmalla, ennen verkkoon kytkeytymistä.
Linkit jokaiseen tuotteeseen:
Suunnitelma 1:
Modeemi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/61298/fxqbq/ASUS-DSL-N55U-D1-Dual-band-ADSL2-modeemi
Reititin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/55761/fhmsx/Asus-RT-AC51U-Dual-band-WiFi-reititin
Kytkin https://www.verkkokauppa.com/fi/product/5268/cbmd/D-Link-DGS-1008D-8-porttinen-kytkin
Monitoimilaite https://www.verkkokauppa.com/fi/product/41483/gmcsk/Epson-Expression-Home-XP-335-monitoimitulostin-valkoinen
USB-Kiintolevy https://www.verkkokauppa.com/fi/product/58378/ftdjh/Seagate-Expansion-Portable-500-Gt-ulkoinen-USB-3-0-kovalevy
RJ45 kaapelit https://www.verkkokauppa.com/fi/product/10463/fsrf/Fuj-tech-5-0-m-Cat6-U-UTP-verkkokaapeli-harmaa
USB 2.0 A-B kaapeli https://www.verkkokauppa.com/fi/product/3941/rjc/Fuj-tech-1-8-m-USB-2-0-A-B-uros-uros-kaapeli
Suunnitelma 2:
Modeemi https://www.verkkokauppa.com/fi/product/63394/gjnsq/TP-LINK-TD-W8970-ADSL2-modeemi
Muut tuotteet ovat samaa
keskiviikko 6. huhtikuuta 2016
Verkon luominen
Ensimmäiseen tapaan tarvitaan vain reititin tai kytkin, sekä 2kpl RJ45-internetkaapelia.
Kytke reitittimeen virta ja tietokoneet reitittimeen RJ45-kaapeleilla kiinni.
Toinen yksinkertainen tapa luoda lähiverkko on käyttää ilmaista ohjelmaa nimeltä LogMeIn Hamachia, joka tekee virtuaalisen lähiverkon.
Kolmas eli kaikista yksinkertaisin vaihtoehto on ostaa ristiinkytketty internetkaapeli ja kytkeä se suoraan tietokoneesta toiseen tietokoneeseen.
Mahdollisia ongelmia:
Rikkinäinen modeemi/reititin.
Tietoturva:
Varmista, että kummassakin tietokoneessa on palomuuri kytkettynä päälle, sekä aktiivinen virustorjuntaohjelma.
Kytke reitittimeen virta ja tietokoneet reitittimeen RJ45-kaapeleilla kiinni.
Toinen yksinkertainen tapa luoda lähiverkko on käyttää ilmaista ohjelmaa nimeltä LogMeIn Hamachia, joka tekee virtuaalisen lähiverkon.
Kolmas eli kaikista yksinkertaisin vaihtoehto on ostaa ristiinkytketty internetkaapeli ja kytkeä se suoraan tietokoneesta toiseen tietokoneeseen.
Mahdollisia ongelmia:
Rikkinäinen modeemi/reititin.
Tietoturva:
Varmista, että kummassakin tietokoneessa on palomuuri kytkettynä päälle, sekä aktiivinen virustorjuntaohjelma.
tiistai 5. huhtikuuta 2016
Pilvipalvelut
Pilvipalvelu on palvelu, johon voi tallentaa tiedostoja ja käydä hakemassa tiedostoja pilvipalvelusta mille laitteelle tahansa, kunhan on internet-yhteys.
Pilvipalvelu on tavallaan "langaton kiintolevy".
Pilvipalvelua suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin tallennustilan määrä ja mihin sijoittaa pilvipalvelu.
Pilvipalvelu on tavallaan "langaton kiintolevy".
Pilvipalvelua suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin tallennustilan määrä ja mihin sijoittaa pilvipalvelu.
IP-osoitteet, OSI-malli ja TCP/IP
IPv4 ja IPv6 eli Internet Protocol version 4 ja 6
IP-osoite on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettyjen verkkosovittimien yksilöimiseen, jos jollakin laitteella on sama IP, kuin jollakin toisella niin verkko kaatuu.
IPv6 on uudempi versio IPv4:sta, eroja:
IPv6 ei käytä enää NAT:ia.
IPv6 käyttää 128 bittistä internet osoitetta, kun taas IPv4 32 bittistä.
IPv4 tukee maksimissaan 4.29 miljardia IP-osoitetta, jotka ovat loppumassa kesken. IPv6 tukee käytännössä loputtoman määrän IP-osoitteita.
OSI-malli eli Open Systems Interconnection Reference Model
1. Fyysiseen kerrokseen liittyy kaikki tiedonsiirtoon liittyvät loogiset, sähköiset ja mekaaniset asiat.
2. Siirtokerros hoitaa yhteyden luomisen, purkamisen ja virheiden korjaamisen.
3. Verkkokerros tarjoaa verkon rakenteesta riippumattoman tiedonsiirron.
4. Kuljetuskerros huolehtii pakettien tulemisesta perille asti.
5. Istuntokerros huolehtii, että tiedonsiirto ei sekoa fyysisten yhteyksien katketessa.
6. Esitystapakerros muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon.
7. Sovelluskerros tarjoaa tiedonsiirtoa ohjelmalle, joka sitä tarvitsee.
TCP/IP eli Transmission Control Protocol / Internet Protocol
TCP/IP on tietoverkkoprotokollan yhdistelmä.
IP-protokollan päällä voidaan ajaa monia muita protokollia, joista TCP on kaikista yleisin.
TCP pitää huolta, että paketit saapuvat perille oikeassa järjestyksessä.
Kerroksien tehtävät ovat samoja, kuin OSI-mallissa, mutta kerroksia on vain 4.
TCP:n paikka OSI-mallissa on kuljetuskerroksessa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/IP-osoite
http://mashable.com/2011/02/03/ipv4-ipv6-guide/
https://fi.wikipedia.org/wiki/OSI-malli
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP
IP-osoite on numerosarja, jota käytetään IP-verkkoihin kytkettyjen verkkosovittimien yksilöimiseen, jos jollakin laitteella on sama IP, kuin jollakin toisella niin verkko kaatuu.
IPv6 on uudempi versio IPv4:sta, eroja:
IPv6 ei käytä enää NAT:ia.
IPv6 käyttää 128 bittistä internet osoitetta, kun taas IPv4 32 bittistä.
IPv4 tukee maksimissaan 4.29 miljardia IP-osoitetta, jotka ovat loppumassa kesken. IPv6 tukee käytännössä loputtoman määrän IP-osoitteita.
OSI-malli eli Open Systems Interconnection Reference Model
1. Fyysiseen kerrokseen liittyy kaikki tiedonsiirtoon liittyvät loogiset, sähköiset ja mekaaniset asiat.2. Siirtokerros hoitaa yhteyden luomisen, purkamisen ja virheiden korjaamisen.
3. Verkkokerros tarjoaa verkon rakenteesta riippumattoman tiedonsiirron.
4. Kuljetuskerros huolehtii pakettien tulemisesta perille asti.
5. Istuntokerros huolehtii, että tiedonsiirto ei sekoa fyysisten yhteyksien katketessa.
6. Esitystapakerros muuttaa tiedon käyttäjälle sopivaan muotoon.
7. Sovelluskerros tarjoaa tiedonsiirtoa ohjelmalle, joka sitä tarvitsee.
TCP/IP eli Transmission Control Protocol / Internet Protocol
TCP/IP on tietoverkkoprotokollan yhdistelmä.
IP-protokollan päällä voidaan ajaa monia muita protokollia, joista TCP on kaikista yleisin.
TCP pitää huolta, että paketit saapuvat perille oikeassa järjestyksessä.
Kerroksien tehtävät ovat samoja, kuin OSI-mallissa, mutta kerroksia on vain 4.
TCP:n paikka OSI-mallissa on kuljetuskerroksessa.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/IP-osoite
http://mashable.com/2011/02/03/ipv4-ipv6-guide/
https://fi.wikipedia.org/wiki/OSI-malli
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku19/OSI.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/TCP
Verkon pullonkaulat
Verkon pullonkaula on internet nopeuden kuristamista eli internet pystyisi nopeampaan nopeuteen, mutta esimerkiksi laitteisto ei tue niin suurta nopeutta tai verkossa on ruuhkaa.
Verkon pullonkaulana voi toimia mm. reititin, joka ei tue tarpeeksi nopeaa yhteyttä:
Verkkosi on 200mpbs, mutta reititin tukee vain 50mpbs. Näin syntyy pullonkaula.
Tällaiselta pullonkaulalta voidaan välttyä ostamalla reititin, joka tukee 200mpbs+ yhteyttä.
Verkon pullonkaulana voi toimia mm. reititin, joka ei tue tarpeeksi nopeaa yhteyttä:
Verkkosi on 200mpbs, mutta reititin tukee vain 50mpbs. Näin syntyy pullonkaula.
Tällaiselta pullonkaulalta voidaan välttyä ostamalla reititin, joka tukee 200mpbs+ yhteyttä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)